Kun hauki tuulilasiin lensi

Takaisin tarinoihin

Kukaan ei tahdo uskoa todeksi, kun kerron, että minulla on kerran lentänyt haukikin tuulilasiin. Kyse on kuitenkin tositarinasta. Oli nätti kevättalven aamu, ja järvenrannoilla oli jo sulaa, vaikka lumipenkat olivat tienvarsilla korkeat. Olin juuri menossa hakemaan koululaisia linja-autolle, eikä kello ollut vielä seitsemääkään. Havahduin siihen, kun jokin mötkähti tuulilasiin. Verinen roiskaus vain kävi! Kyllä siinä levähti kuskin suu auki ja silmät selälleen!

Pysäytin auton, menin ulos ja katsoin: iso hauki pötkötti tiellä. Minulla oli kiire, joten putsasin vain enimmät jäljet tuulilasista lumella ja jatkoin matkaa tuttuun tienhaaraan, jossa lapset jo odottivat. Vähän heitä taisi jännittää istua kyytiin, kun kerroin, mistä veriroiskeet olivat tulleet, mutta ei heidän auttanut muu kuin uskoa, kun takaisin päin ajellessa hiljensin hangella yhä pötköttävän hauen kohdalla. Kyllä lapsilla oli hauskaa!

Totesimme yhdessä, että sen lie kalasääski tai muu petolintu kynsistään tiputtanut. Ehkä hauki potkaisi niin kovasti yläilmoissa – tai sääski säikähti minua!

Raili Linden

Äänekoski, Sumiaisten taajama, 17 vuotta taksinkuljettajana

Motto: Teen jokaisen kyydin niin hyvin kuin pystyn – ja iloisella mielellä!

“Omat hankalat asiat potkaistaan auton kynnyslautaan ennen kuin istutaan kyytiin. Kiirettä ei tässä työssä passaa näyttää, vaikka monenlaista sattuu ja tapahtuu joka päivä. Yksikään kyyti ei ole ollut samanlainen kuin edellinen tai sitä seuraava. Siksi minä niin tästä työstä tykkäänkin!”

Taksalaskuri